Resepti on taltioitu nykyisin jo jäähyllä olevasta Punaisesta keittiöstä ja päällys on karkkivärjättyä buttercreamia. Kerrankin hyvä muffinssikoostumus, kun täytekin säilyy keskellä eikä valahda pohjalle. Ilmatiiviissä purkissa nämä veijarit säilyvät herkullisina monta päivää. Jos kuorrutit muffinssit, pidä niitä jääkaapissa.
Suklaamuffinssit: (12 kpl)
100 g voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
1 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
12 palaa valkoista suklaata
12 amerikanmuffinssivuokaa
kuorrutus:
125 g suolatonta voita
3/4 dl maitoa huoneenlämpöisenä
1/4 tl suolaa
n. 1 pkt tomusokeria
karkkiväriä
Sekoita pehmeään voihin sokeri, munat ja maito. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää pikkuhiljaa rasvaan. Jaataikina paperisiin vuokiin muffinssipellille, ja työnnä jokaiseen muffinssiin pala valkosuklaata pitkittäin. Suklaan pitäisi juuri ja juuri peittyä. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.
Vatkaa huoneenlämpöinen pehmeä voi. Sihtaa joukkoon puolet tomusokerista. Sekoita suola maitoon ja kaada joukkoon. Lisää sokeria kunnes koostumus on sopivaa. Kuvan muffinsseissa se on vielä vähän löysää ja pursotuksista ei tule nättejä. Lisää loppuvaiheessa karkkiväriä jos haluat. Iske buttercream pursotuspussiin joka on varustettu suurimmalla mahdollisella tähtityllalla. Pursota kuorrute jäähtyneen muffinssin päälle ja koristele nonparelleilla.
Näiden muffinssien kuorrutuksen teko koitui kohtaloksi uskollisesti neljä vuotta palvelleelle vatkaimelleni. No, ehkä oli jo aikakin, kyseinen vatkulaattori kun on ostettu ehkä kympillä joskus silloin opiskelujeni alkaessa, kun mua ei saanut keittiöön kirveelläkään. Aika paljon oletettua enemmän se siis saikin palvella. Ja sainpa hyvän syyn ostaa uuden vatkaimen. Ja hienon ostinkin. Kun sitä Kitchen aid artisania en varmaan ihan hetkeen tule saamaan muuten kuin blogini banneriin, täytyy panostaa pikkuvatkaimen ulkonäköön. Ja mikäs siinä panostaessa, kun ihan siihen samaan kolmenkympin hintaan saa niitä rumia valkoisia kuin tällaisia hienouksia:
Oli pakko liimata tähän uuteenkin kaveriin tuo sama nokkela muistutus, jonka edellisen vatkaimen kylkeen olen jostain kermavaahtomainoksesta repässyt:
2 kommenttia:
Heh, tää on hauska! Uskomatonta, mistä kaikesta sitä voikin kansaa varoittaa, hih.. Oletkos itse yrittänyt useasti nuolla vatkurin käydessä :D
Tais olla mainoksessa varoituksena ihan siitä syystä että kyseinen kermavaahto on niin herkullista, että onnettomuuden todennäköisyys kasvaa merkittävästi. Ja onhan se myönnettävä että kuorrutteita vatkaillessa tekis monesti mieli vähän vauhdissakin lipasta. Se on hyvä et on toi varotus, on tähän saakka jäänyt vielä testaamatta.
Lähetä kommentti